Pakko myöntää: vaikea sanoa.
Suhteeni KMFDM:än on muutenkin monimutkainen. Tutustuin bändiin erään melkein saman porukan siviprojektin (MDFMK) kautta. Ihastus oli niin valtaisa, että keräsin lähes koko diskografian. Vanhempi tuotanto ei kuitenkaan lämmittänyt siinä määrin kuin uudempi ja tästä syystä kolme levyä on jäänyt hankkimatta: "What do you know, Deutschland" alkuperäinen "Naïve" sekä "Opium". (Itseasiassa en ole varma What do you know, Deutschland:ista. Pitää tarkistaa)
Naïve:n uusi versio löytyy hyllystä (Naïve/hell to go). Alkuperäinen vedettiin myynnistä hetimiten julkaisun jälkeen, koska yhdessä sen kappaleessa oli käytettä 30 sekuntin leikettä Carl Orffin Carmina Buranan O Fortunasta ilman lupia. Levyä ennätettiin myydä vain muutamia kappaleita, joten ymmärrettävästi sitä on lähes mahdoton saada mistään.
KMFDM aloittu uransa äänittämällä musiikkia C-kasetille ja jakamalla sitten kasetteja paikallisille klubeille. Idea oli päästä heittämään keikkaa, ja kohtalaisen hyvin siinä onnistuttiinkin. Tämän kasetti oli bändin ensimmäinen julkaisu. Sen nimi on Opium ja sitä valmistettiin vain parisataa kappaletta. Hommattua oikeudet musiikkiinsa bändi alkoi masteroida vanhoja levyjä ja saattaa niitä jälleen myyntiin. He julkaisivat Opiumin vuonna 2006, mutta syystä tai toistesta (ehkä eniten siitä, että pelkään alku-KMFDM:n olevan hirveä kokemus) levy on jäänyt myymälään.
Jokainen KMFDM:n levy on ollut omalla tavallaan aikaansa edellä. Olen useimmiten pitänyt parhaimpana levynä edellistä ilmestynyttä, mutta Hau Ruckista lähtien olen tykästynyt entistä enemmän uusimpiin.
Näin Bändin livenä ensimmäistä kertaa Hau Ruck kiertueella, muistaakseni 2006 Tampereella Klubilla. Kokemus oli suuremmoinen. Bändi osasi tehdä yleisön intensiiviseksi. Tunnelma oli korkealla ja kaikilla oli hauskaa. Jotain hengestä kertoo se, että yhdessä vaiheessa bändin roudari tulee lavan reunaan ja haluaa ottaa kaverini kameran. Ei tiedetty oliko kuvaaminen edes sallittua - kaveri räpsi kuvia siitä huolimatta. Vastentahoisesti hän antoi kameran roudarille, joka vain alkoikin ottaa sillä kuvia bändistä ja meistä. Sitten hän antoi kameran takaisin ja jatkoi roudarin hommiaan. Samana rundilla bändi heitti keikan Helsingissä, jossa he olivat pyörineet ennen keikkaa (tai sen jälkeen) yleisön seassa kuin ketkä tahansa juttelemassa ja juomassa olutta.
Tänä vuonna näin bändin livenä toisen kerran, eikä menininki ole ainakaan latistunut. Koko 25 vuotisen uransa ajan on KMFDM pysynyt underground bändinä. Jotkin sivuprojektit ovat olleet suosittuja populaarimusiikin keskuudessa, kuten Lucian From The Land Of Volcanos. Bändi on elänyt pitkään ja elää yhä voimakkaasti ja yhäkin vain marginaalisen yleisön voimin. Se on jo saavutus. Itseään ei ns. olla myyty rahan takia, vaan ollaan tehty sitä mitä halutaan.
Kunnon vastavirtamusiikkiryhmän tapaan, ei KMFDM oli ollut kritisoimatta maailman asioita: bändi kertoi julkaisevansa levyn kaksi viikkoa sen jälkeen kun Amerikka aloitti sodan terrorismia vastaan ja hyökkäsi Afganistaniin. Levyn nimi on Attack/Reload, ja nimikkobiisin lyriikoista voi päätellä, ettei kyseessä ole sattuma. Niin ikään WWIII ilmestyi pian sen jälkeen kun alkoi Irakin miehitys. Myöhemmin W.Bushin hallintokaudella bändi vaihtoi kotipaikakseen Saksan Amerikan sijaan. Niihin aikoihin ilmestyi myös Hau Ruck, jonka lyriikat painottuivat aikaisempaa enemmän euroopan kielisiksi. Hau Ruckin nimikkobiisi voi antaa ymmärtää, että muutossa kyse saatoi olla protestista. Julkiset tiedotteet eivät myöskään tätä pois sulje. Aikaisemmissa julkaisuissa kannanottaminen ei ollut niinkään ilmeistä, joskin jo vuonna 95 ilmestynyt Nihil sisälsi kappaleen "Terror", jonka tulkinta mahdollistaa monenlaiset näkemykset terrorismista ja sen tukemisesta (vuonna 1995 USA oli yksi suurimpia terrorismin tukijoita. Se oli aikaisemmin rahoittanut mm. Al-qaidan toimintaa, jonka se oli lopettanut Neuvostoliiton hajoamisen myötä. Kylmänsodan loppumisen seurauksena USAssa tehtiin 1994-95 muutamia paljon huomiota saanneita terrorismi-iskuja.)
KMFDM on saanut negatiivista huomiota kuuluessaan joidenkin koulusurmaajien lempimusiikkeihin. Jokelan koulusurmien tehneen videolla soi KMFDM:n biisi ja Kauhajoen surmaajankin koneelta löytyi KMFDM:n biisejä. KMFDM kuului myös erään amerikkalaisen koulusurmaajan lempiyhtyeisiin. Niin ikään myös skinit löytävät samaistumisen aiheita joistakin KMFDM:n kappaleista.
Punk muutti musiikin. Se herätti kapinan ja anarkismin systeemin järjettömyyttä vastaan. Se sai aikaan aallon, jonka johdosta progen dominointi rock-skenessä painui syvempiin kerroksiin. Mutta sitä ei kestänyt kauaa: punk hajosi yhtä nopeasti kuin se oli tullutkin. Nyt se elää enää sellaisinen bändien kuin KMFDM:n kautta. Suurta musiikillista vallankumousta on turha odottaa tältä saralta, mutta henkilökohtainen asennekasvatus elää. KMFDM:n sanoma on, että älä niele paskaa jota sulle syötetään. Ajattele omilla aivoilla, ja taistele oikeuksiesi puolesta. Taistele vapaudesta ja vääryyttä vastaan!
Se on asenne. Ei pelkkä musiikki, ei henkilöt sen takana. Ei se mitä se edustaa tai miten sitä myydään, vaan se koko hoito. Se asenne jolla KMFDM on tehnyt omaa juttuaan 25 vuotta, välittämättä paskasta ja taistelemalla tiensä klubilta toiselle. Sitä ei voi lavastaa.
A beatifull woman and some dirty old men.
Rip The System!
KMFDM will never stop!
KMFDM forever suck!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos teksti on ajatusta nopeampi - älä vaivaudu.