Samaiset ihmiset julistavat äänekkäästi pitävänsä luonnosta ottaessaan haulikon olalleen ja painuessaan korpeen tykittämään kaikkea liikkuvaa. Taskussa pidetään aina lainmukaisia hauleja siltä varalta, että joku viranomainen tekee tarkastuksen, mutta piipussa lyijyä, koska se vaan tepsii kohteisiin paremmin. Mikä tahansa rauhoitettukin eläin voidaan ampua reikiä täyteen, kun ajatellaan sen olevan vaarallinen vaikkapa talossa oleville natiaisille. Kenellekään ei parane puhua, ettei joku viherpiipero saa asiasta vihiä.
Kun puheeksi otetaan vaikka kalliit maaperän kunnostukset, jotka ovat seurausta jäteöljyjen ja sun muiden myrkkyjen leväperäisestä käsittelemisestä, on kyseessä jokin vihreiden hippien turha päähänpisto. Pihapiiriin sytytetään silloin tällöin kokko, jossa voi polttaa kotitalousjätteen ohella vanhat renkaat ja muut palavat romut. Paristot heitetään metsään akkujen viereen, eikä jätevettä tule mieleenkään imeyttää saati kerätä edes kaivoon.
Maaseudulla ymmärretään luonnon tärkeys ja sitä arvostetaan. Forssan Wanhassa apteekissa teki apteekkareista tähän mennessä pisimmän uran mies, joka ei vitamiineihin uskonut, koska hän ei uskonut mihinkään mitä ei voinut nähdä. Lienee maaseudulla samantapainen ajattelu meneillään myrkkyjen suhteen. Tuli ja aika ovat ne puhdistavat voimat. Joka fysiikasta ja katoamattomuuden lajeista alkaa puhumaan, sietää sitä pamauttaa nyrkillä päähän.
Samaa toimintatapaa kannatetaan pakolaisten ja kaikkien suhteen, joita pakolaisiksi voidaan epäillä. Forssan Lehdessä oli tänään (7.5-09) lukijan kommentti suunnitteilla olevaan pakolaiskeskukseen. Yksinertaisesti kirjoittaja totesi, ettei hän ainakaan aio suvaita ketään!
Sitten ihmetellään, että ongelmia tulee. Tai ei sitä ihmetellä; tiedetäänhän kaiken pahan johtuvan pakolaisista.
Jos lukemattomiin mielipidetutkimuksiin on uskominen, kertoo ulkomaalaisiin suhtautuminen kovaa kieltä. Suvaitsemattomuus on korkeimmillaan pienissä kaupungeissa ja maaseuduilla. Suurissa kaupungeissa suurin osa ihmisistä hyväksyy ja suvaitsee ulkomaalaisia ja pakolaisia. Kulttuuritutkimuksen piirissä on tuttua käsitys siitä, että tuntemattomaan suhtaudutaan aina varauksella.
Portaan perällä pakolais- ja ulkomaalaisvastustus on kovaa, varsinkin ihmisien kesken, jotka eivät puhu kuin omaa kieltään, jonka senkin he hallitsevat vain keskinkertaisesti. Vastustus puolestaan on olematonta, jos omassa tuttavapiirissä on ulkomaalaisia ihmisiä.
Kuten musiikin tutkimuksessa, valitettavan usein tapa analysoida kertoo enemmän analysoijasta kuin siitä mitä analysoidaan. Samalla tavalla suvaitsemattomuus ja väliinpitämätön suhtautuminen luonnon suojeluun kertoo nimenomaan siitä, ettei asiasta tiedetä mitään. Ja kun ei halutakaan ymmärtää - tai muuttaa mieltä - menevät faktat luulojen kanssa sekaisin niin pahasti, ettei tervejärkiset yleensä enää mukaan lähde väittelemään.
Ja miksi lähteä? Antaa junttien luulla mitä luulevat, sillä jos maailman historia jotain opettaa, niin sen, etteivät juntit koskaan ole mitään muuttaneet. Ihmiset, joilla on ideoita ja uskoa asiaansa ovat!
Et taida puhua Hauhon Portaasta?
VastaaPoistaAistinko sarkasmia, vai väitätkö oikeasti, että ilmeisesti maaseudulla asuu noin ympäristöä ylenkatsovia ihmisiä?
Maaseudulla tosiaan. Forssan naapurissa Tammelan kunnassa on Portaan kylä, mutta Porras ei varsinaisesti ole oleellista.
VastaaPoista20 vuoden aikana kun sivusta on jyväjemmarien ja muiden maatalousyrittäjien toimintaa seurannut, olen tullut siihen varmana pitämään johtopäätökseen, että juuri maalaiset ovat niitä pahimpia ympäristön raiskaajia.
Kaupungeissa jätteet kerätään. Yleensä suurin rikkomus on se, että jätteet lajitellaan väärin tai niitä ei lajitella, mutta maaseudulla vallitsee villin lännen lait. Sellainen tilanne on kestämätön, kun siihen yhdistyy huoleton asenne ja ajatus, että maasta se on kaivettu lyijy ja elohopeakin.