Miksi Juhanin housut ovat tyhjät

Mikolle tulee sanaharkkaa toisen miehen kanssa. Riidan päätteeksi Mikko tempaisee esiin pampun ja iskee toisen miehen kallon säröille. Potkii vielä päälle - ihan varmuuden vuoksi.

Mikko joutuu tuomiolle. Mikko menee vankilaan.

Päästyään pois Mikko aloittaa uuden elämän. Hänestä tulee pidetty ja arvostettu, ja hän on päättänyt muuttaa maailmaa. Kallonsa murtanut mies näkee Mikon esiintymässä. Hän kertoo, mitä Mikko oli tehnyt.

Mikko joutuu taas tilille. Häneltä kysytään miksi?

Mikko vastaa sanomalla, että hän on rangaistuksensa suorittanut, että asia pitäisi antaa olla. Niin sanovat hänen kannattajansakin. Mutta kaikkien huoli ei taitu. Aikansa samaa hoettuaan Mikko herpaantuu - sanoo jo vihaisena, enempiä ajattelematta, että "jos koko pamputettu mies olisi pysynyt omassa kylässään, ei mokomaa juttua olisi edes tapahtunut".

Juhani oli heikko poika. Hän oli hintelä ja kirjaviisas - oikea opettajan lemmikki. Tuntien välillä häntä kiusattiin. Haukuttiin, heitettiin lumella ja häntä kaadeltiin. Juhani ei ymmärtänyt miksi.

Kerran yksi kiusaaja löi Juhania niin, että Juhanin silmä meni mustaksi. Opettaja näki tapahtuman ja puuttui siihen rankasti. Hän oli jo pitkään kiusaajia torunut, mutta nyt oli menty liian pitkälle.

Opettaja pani kiusaajan pyytämään Juhanilta anteeksi koko luokan edessä, ja vielä lisäksi määräsi kiusaajalle jälki-istuntoa.

Yksin hiljaa rangaistusta istuessaan kiusaaja syytti kaikesta Juhania: jos Juhani ei olisi siinä koulussa ollut, ei mokomaa juttua olisi koskaan tapahtunut.

Se ei jäänyt viimeiseksi kerraksi kun kiusaaja Juhania löi ja sen jälkeen Juhania syytti anteeksi pyytämisen nöyryytyksestä ja jälki-istunnosta. Joka kerran hän löi Juhania kovempaa.

Vuodet vierivät.

Nyt Juhani on aikuinen. Kiusaajan kohtalo on tuntematon, eikä Juhania ole lyöty, haukuttu, heitetty lumella tai kaadettu moneen vuoteen. Enää Juhani kantaa vain arvet.

Juhani seuraa Mikkoa ja kuuntelee esikuvaansa. Mikko sanoo: "jos koko pamputettu mies olisi pysynyt omassa kylässään, ei mokomaa juttua olisi edes tapahtunut".

Juhani kuulee sanat ja löytää niistä oikeutta.

- Herra Silinteri ja Maailmanlopun Tehdas.

Nimet eivät viittaa oikeisiin ihmisiin.

Kaipa mä sitten olen aktivisti...

Teksti on vastaus mielipideosastolle

Hyvä "Outsider". Kirjoitit Forssan Lehden mielipideosastolle sunnuntaina (27.9) pakolais -aiheisen tekstin, joka perustui usealta osin vääriin käsityksiin.

Pakolaisia vastustaa vähemmistö, eikä enemmistö, kuten annat tekstissäsi ymmärtää. Tutkimusten mukaan noin 20% väestöstä on ksenofobisia - maasta tai kulttuurista huolimatta. Loput 80% ovat maltillisempia.

Väität, että pakolaiset eivät tahdo muuttaa takaisin, he ovat rikollisia ja että he juonittelevat käyttääkseen järjestelmää hyväkseen. Yleistät ennakkoluuloisesti tämän kaikkien pakolaisten piirteeksi, vaikka kyse on marginaalisesta osasta. Valtaosa pakolaisista ei riko lakia ja odottaa mahdollisuuttaan palata "kotiinsa".

Annat ymmärtää, että pakolaisten takia alueelle tarvitaan lisää poliisivoimia. Tämä osaltaan pitää paikkaansa, mutta ei niinkään pakolaisten itsensä takia, vaan ulkomaalaisia vastustavien henkilöiden takia jotka ovat valmiina turvautumaan väkivaltaan, ja jotka uhoavalla vihan lietsonnalla luovat turvattomuutta.

Faktaa on, että esimerkiksi mainitsemassasi kosovolaisessa kulttuurissa miehellä on tärkeää olla työ. Ei riitä, että perhe elää tuilla, vaan on nimenomaan miehen tehtävä tuoda perhelle rahaa. Samoin on somalialaisessa kulttuurissa, jossa mies ei edes koe olevansa kokonainen ilman työtä. Kyse ei ole siitä, ettei työtä viitsitä tehdä, vaan siitä, ettei sitä ole tarjolla. Tähän taas vaikuttaa paitsi työllisyystilanne, mutta ennenkaikkea asenteet, kuten nousukaudella tuli todistetuksi.

Mutta faktaa on myös se, että toisen polven maahanmuuttajat tekevät suhteessa lähes kaksinkertaisesti rikoksia muuhun väestöön verrattuna. Tämän on osoitettu johtuvan syrjäytymisestä: toisen polven maahanmuuttaja ei kuulu täysin omaan kulttuuriinsa, eikä myöskään ympärillä vallitsevaan. Ensimmäisen polven maahanmuuttajat sen sijaan tekevät suhteessa muuhun väestöön vähemmän rikoksia mm. karkoituksen pelossa. Syrjäytyminen on vakava ongelma, joka ei rajaudu pelkästään ulkomaalaistaustaisiin. Tilastoihin tutustumalla käy kuitenkin selväksi, ettei suhteessa eniten rikoksia tekevä ulkomaalaistaustainen väestönosa ole pakolaistaustainen.

Ennen käyttäytymisestä vedettäviä johtopäätelmiä olisi syytä tutustua kulttuuriin. Harva esim. tietää, että islamin uskoon ei kuulu lähetyskäskyä. Toisin sanoen yksikään muslimi ei yritä ihmistä islamiin kääntää. Myös "islamistinen" menee sekaisin "islamilaisen" kanssa, vaikka kyseessä on kaksi täysin eri asiaa. Niin ikään maahanmuuttaja ja pakolainen käsityksenä on sekoittunut yhdeksi, vaikka toinen on muuttamassa maahan ja toinen pyrkimässä pakoon sotaa ja vainoa. "Maahanmuuttokritiikki" on terminä tullut niin latauneeksi, ettei sitä voi enää leimautumatta käyttää. Tästä kiitos yleistysten ja rasistien, jotka termiä kilpenään käyttävät.

Lopuksi summattakoon vielä se, että Suomessa on pohjoismaiden väljin seula pakolaisten suhteen; silti tänne odotetaan tänä vuonna tehtävän - jopa tai vain - noin 5000 turvapaikkahakemusta, kun Ruotsiin hakemuksia jätettiin 36207 vuonna 2007 ja viime vuonna 24353. Näin siis, vaikka Ruotsin seula on paljon ankarampi. On siis kestämätöntä väittää pakolaisten tunkevan Suomeen koska tänne on helppo päästä. Suomen pakolaiskiintiö on jo monta vuotta ollut 750 henkilöä. Yhdessä 1-3 vuoden määräaikaisilla päätöksillä maahan otetaan korkeintaan noin 1500 henkeä vuodessa. Kestää siis tovi, ennen kuin ulkomaalaisista tulee enemmistö tässä 5.3 miljoonan ihmisen valtiossa. Lisäksi uusi laki on tulossa paikkaamaan nykyisen maahanottojärjestelmän aukkoja.

Mätiä omenia mahtuu mihin tahansa kulttuuriin ja yhteiskuntaluokkaan - ja kuten tieteellisesti on osoitettu, mätien määrä siinä missä älykkyyskään ei oli sidoksissa etniseen taustaan, kulttuuriin saati ihonväriin. Aidosti kriittisen johtopäätelmän voi mielestäni vetää kuitenkin siitä, että oikeusjärjestelmä ottaa lähes aina huomioon lieventävänä tekijänä syytetyn ulkomaalaisen taustan, jonka perusteella tekijän ei odoteta tuntevan lainsäädäntöä kunnolla. Tämä nähdäkseni kielii siitä, että jo oikeusjärjestelmän taholla myönnetään ulkomaalaisten perehdyttämisen olevan heikkoa. En kuitenkaan olisi tästä ensimmäisenä maahanmuuttajia syyttämässä, vaan perehdyttämisestä vastaavaa tahoa.

Ps. Onko kokonaan jäänyt huomiomatta, että vastaanottokeskus myös tuo työpaikkoja alueelle?

Traxilainen valssi

Menneet viikot ovat kuluneet uuden käsikirjoituksen parissa, joka alkaa nyt rungoltaan olevan kasassa. Tiedän siis mitä tapahtuu ja koska, ja paljon siitäkin miten ja miksi. Paljon on silti vielä tehtävää - sitä on aina.

Kyseessähän on toiseen maailmansotaan tahattomasti rinnastettavissa oleva tarina sodasta ja siinä selviämisestä. Valtava, kaiken edestään tuhoava sotakoneisto vyöryää väistämättömästi. Sota, joka aluksi vaikuttaa etäiseltä ja muita koskettavalta lähestyy, eikä mikään voi sitä estää. Hyökkääjästä ei edes tiedetä paljon: sen kanssa ei voi keskustella, eikä sen motiiveja voi ymmärtää. Se ei selitä, anna syytää, eikä armoa. Ja se leviää kuin syöpä.

Pahikset eivät ole natseja - ne ovat vielä julmempia, täydellisen epäinhimillisiä, moraalittomia olentoja, joilla on vain yksi yhteinen päämäärä ilman ristiriitoja tai kunniaa.

Varsinainen tarina ei tosin liity suoraan tähän kaikkea olevaisuutta uhkaavaan sotaan, vaan yhden pienen henkilön kohtaloon, joka kaiken kaaoksen keskellä yrittää epätoivoisesti päästä kotiinsa. Odaålainen Kimm on liian mitätön ja pieni hahmo vaikuttaakseen sodan kulkuun millään tavalla. Elossa pysymisen taistelussa hänen osakseen tuleekin todistaa sodan vaikutuksia ja sen jälkiä.

Minä kun olen tullut kuulluisaksi siitä, että taon tuskallisen montaa rautaa yhtä aikaa, niin enpä näe syytä tässäkään tuottaa pettymystä: olen jo nyt melko varma, että työstän myös varsinaisesta sodasta oman kirjallisen teoksensa. Tämä varsinainen käsikirjoitushan astuu palvelemaan toista mediaa. Näin se siis kaiketi tapahtuu, monen raudan ahjoon tunkeminen. Kun ideoita tulee, kannattaa niihin tarttua. Aika näyttää mikä niistä on hedelmällinen ja mikä ei (en ole unohtanut Herra Silinteriä ja Maailmanlopuntehdasta. Se muhii omissa liemissään).

Toisaalta kyllä olen aiemminkin pyöritellyt mielessäni kertoa enemmän tästä Abyssus -sarjan kirjoja sekä Nox:ia varjostavasta sodasta.

Kirjoittamisesta kuihtui se mieletön huippufiilis silloin, kun piti vihdoin alkaa järkeistää teksiä. Aiemmin mielikuvituksella ei sanan varsinaisessa merkityksessä ollut rajoja. Seurauksena mitä vain saattoi tapahtua koska vain, mikä toisaalta ei ole yhtää tyhmää, kuten Harms meille osoittaa, mutta kun tehdään sata sivuinen novelli, niin seurauksena on enemmänkin täynnä aukkoja ja epäloogisuuksia oleva kyhäelmä. En tietenkään kadu sitä, että aloin miettimään asioita tarkemmin. Jossain vaiheessa tuntui, että kaiken järkeistämisen seurauksena kaikki mielikuvitus katoaa, mutta nyt tajuan paremmin, että se vain muutti muotoaan. Tieteiskuvaelman tai fantasian kirjoittamisessa on tärkeää tasapainoilla mielikuvituksen ja järjen (logiikan) kanssa. Muuten mennään metsään.

Moni asia alkuperäisestä Qwarru -tarinasta on sittemmin unohtunut, kuten Roverien Ennustukset. Niin ikään Yksilöiden alkuperä on kokenut oman renesanssinsa. Mutta kaikki tämä on vain parantanut tarinaa entisestään.

Nyt olen innoissani huomatessani, että jälleen tunnen suonissani saman tapaista intoa kuin silloin ennen muinoin. Se ei ole samaa - tai edes samanlaista. Se on saman tapaista, mutta kypsempää.

Kehittyminen on ihanaa!

Q64

"Hallituksen ongelmat juonsivat juurensa valtavasta alueesta, joka on muodostanut myös valtavan taakan. Q64:sia asuu yli kahdellasadalla planeetalla, eikä väestönkasvu pysynyt yhdessäkään niistä hallinnassa. Valtiomuoto, joka on jonkinlainen sekoitus hyvinvointivaltiota, kommunismina ja imperialismia, ei tahdo löytää kestäviä ratkaisuja ongelmiin. Hyvinvoinnin nimissä tehdyt ratkaisut ovat heijastuneet käänteisesti suoraan asukkaisiin: tuloerot, verot ja kansalaisvelvollisuudet ovat niin raskaat, ettei niiden seurakusena valtaosalla asukkaita edes ole rahaa käytössä. He, joilla sitä on, eivät tiedä mitä sillä tekisivät, sillä tavallisessa kaupassa sitä onnistunut käyttää. Valuutan arvo oli arvoitus, mutta myös merkityksetön siellä, missä ruoka ja asunto on etusijalla.

Q64:lainen tekee töitä loman – ei rahan takia, ja tämäkin vain siksi, että pakkotyö on käytännössä työnteon ainoa vaihtoehto. Kierroksia kasvaneen kriisin jäljiltä myös hallinnolliset palvelut ovat huonot ja ruuhkautuneet, asunnot ovat pieniä, lomat ovat lyhenneet eikä työn ulkopuolista vapaa-aikaa enää ole juuri nimeksikään. Kaiken kruunaa kuitenkin lainsäädäntö, jonka perusteella pienimmästäkin rikkeestä saattaa joutua jopa sadaksi Kierrokseksi pakkotyöhön mineraalia kaivamaan. Rikollisuustilastot kielivät käsittämättömästä rikollisuudesta, vaikka vakavia rikoksia kuten murhia tapahtuu todella harvoin. Hieman yli puolet Q64:sista on joskus tuomittu pakkotyöhön syystä tai toisesta. Yhteen kolmesta vankilasta voi päästä vain harva ja onnekas, mutta lainsäädännössä kyse onkin työvoiman saamisesta: vangeille ei makseta palkkaa, eikä anneta lomaa. Kolikon kääntöpuolella vangit eivät myöskään maksa veroja, ja niinpä laskut lankeavat veronmaksajille, samalla kun lainsäädäntö kiristyy samassa suhteessa kaivettavien planeettojen kanssa.

Hallitus on niin vaikeassa asemassa, että sen ministereiksi ei enää haluta. Virkoihin määrätään kyvykkäimpinä pidetyt henkilöt sitä mukaa kun paikkoja avautuu. On vaikeaa selvitä ministerin virasta ehjin nahoin saamatta syytettä. Tällainen varsinainen kansanvalta on ehkä suurin yksittäinen asia, mikä on estänyt sisällissodat ja koko sivilisaation totaalisen romahtamisen."

Pätkä, joka ei kuvaa itse teosta, vaikka sitä kuvaakin.

- Qwarru: Toisten jälkipolvi