maanantai 6. huhtikuuta 2009

Miksi diskurssianalyysi on niin nasta.

Pitipä oikein miettiä otsikoinnin adjektiivia. Lyhyestihän kyse on siinä, että diskurssianalyysillä kiinnitetään huomio siihen, kuka sanoo mitä kenelle, millä tavalla ja miksi. Se on käypä työkalu aina kun sisältö ajatellaan tekstinä. 

Koska kaiken tuotetun, tehdyn ja ihmisen luoman voidaan ajatella viestivän jotain, voidaan tätä viestiä ajatella tekstinä, jonka vastaaonttaja uloskoodaa jollain tavalla. Tässä yhteydessä voitaneen ajatella uloskoodauksen tarkoittavan tulkintaa, vaikka varsinaisessa merkityksessä uloskoodausajatuksen avulla voidaan erotella erilaisia syvempiä tulkinnan tasoja.

Eli "tekstejä" ei ole välttämätöntä rajoittaa pelkkiin semioottisiin viestintäjärjestelmiin. Joka toista väittää voi yksintein lopettaa lukemisen ja olla kirjoittelematta kommentteja.

Mitä juuri sanoin? Minkä merkityksen juuri välitin ja miten se uloskoodattiin? "Joka toista väittää" - lauseella on hyökkäävä alku ja se kohdistuu ennen muuta niihin, jotka toista väittävät ja etenkin niihin, joille diskurssi ei käsitteenä ole tuttu. Käsite teksteistä muuna kuin kirjoituksina tulee nimittäin kaikille diskurssiin tutustuville nopeasti selväksi. Erotan siis eri mieltä kanssani olevat samaa mieltä olevista. Sisällöllisesti pyrin vetoamaan varsinkin diskurssiin perehtyneisiin, mutta hyökkäävä asettelu viestinee siinä, että olen valmistautunut ottamaan vastaan arvostelua, jota pyrin jo ennalta vaimentamaan. Syitä siihen voi pohtia erikseen - yhden lauseen pohjalta niitä on vaikea löytää. 

"voi yksintein lopettaa lukemisen" - eli erottelun jälkeen yritän evätä eri mieltä kanssani olevien oikeuden lukea enempää. Sana "voi" kehottaa, mutta ei käske. Lause ei kiellä lukemista, eikä uhkaa seurauksilla. Sen sijaan yritän saada vastuun lukijalle: jos luet, mutta olet toista mieltä, on se oma syysi ettet ymmärrä. Erottelu korostaa tätä, sillä lauseen asettelu jättää mahdollisuuden selittää ymmärtämisen puutetta diskurssin vieraudella.

"olla kirjoittelematta kommentteja" - yritän ottaa lukijalta oikeuden kommentoida, mikäli hän kuuluu niihin, jotka olen jo eritellyt niihin kanssani eri mieltä oleviin. Asettelusta voi päätellä, että ainoastaan positiiviset kommentit ovat tervetulleita. 

Lyhyesti siis lauseen voisi tulkita näin: "Jos olet eri mieltä, en tahdo saada kommenttejasi", mutta yhtä hyvin sen voi uloskoodata myös vaikkapa näin: "Haluan keskustella asiasta nimenomaan teidän kanssanne, jotka olette diskurssikäsitteeseen tutustuneet", ja edelleen; "haluan keskustella asian tuntevien kanssa".

Lauseen hyökkäävä asenne kertoo siitä, ettei kyseessä ole tunteeton tiedejulkaisu, vaan sen takana on tunteva kirjoittaja. Samalla se syö kirjoitukselta sen objektiivista arvoa, koska hyökkäävyys voi provosoida eri mieltä olevia. Voisiko viestin siis tulkita myös niin, että haluan vääntää asiasta kättä jonkun asiaan perehtymättömän kanssa? Varmasti sen voi uloskoodata myös niin. 

Uloskoodauksessa kysymys on nimenomaan siitä subjektiivisesta tulkinnasta, johon liittyy henkilön koko olemus - kokemukset, taidot, tiedot, arvot - kaikki. Niinpä viesti on tulkittavissa monella eri tavalla ja varmasti niin monella eri vivahteella kuin mitä lukijoita on.

Tästä päästäänkin siihen miten viesti välitetään ja siihen nivoituu olelliisesti myös se, kenelle viesti on tarkoitettu. Joskus sama viesti voi olla jopa tarkoitettu useammalla eri tavalla tulkittavaksi erilasiten vastaanottajien kesken. 

Kun analyysi laajennetaan koko tekstiin, paljastuu kokonaan uusi merkityskerros: Kysymykseen "miksi" - koska tahdoin havainnoida, joka vastaa myös kysymykseen "millä tavalla". 

Ja kappas näin, ennen kuin diskurssianalyysi on tuomittu tyhjänpäiväiseksi hölynpölyksi, on se pintapuolisesti kertonut mistä on kysymys. Esille ottamani lause paljastui kokonaan muuksi kuin kannanotoksi.

Miksi diskurssianalyysi sitten on niin hyvä? Koska sitä voi soveltaa kaikkialle, missä voidaan ajatella olevan tekstejä: musiikki, elokuvat, kuvataiteet, veistokset, pelit - lista on loputon. Diskurssianalyysi painottuu nimenomaan viesteihin; merkityksiin (piilo- ja näkyviin). Sen avulla saatu tieto on käyttökelpoista niin subjektiivisesti kuin massa-analyysissä objektiivisesti, ja koska sitä voi käyttää monessa eri mediassa, on sen avulla tehdyt päätelmät käyttökelpoisia myös keskinäisesti verrattuina - kunhan painotukset ovat analyyseissä samat.

Sillä miten asia sanotaan on yhtä suuri (ellei suurempi) merkitys kuin mitä sanotaan.

"Kuka?" - päätelkää itse.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jos teksti on ajatusta nopeampi - älä vaivaudu.