Täysin turha bloggaus

Käytänpä tässä vanhaa luotettavaa blogialustaa, koska nuo uudemmat eivät yllättäen jaksa toimia. Ei ole siis kyseessä kolumni, vaan ihan rehellinen bloggaus. Tosin tokkopa tällä ilmoituksella mitään merkitystä on, koska ihan samalla tavalla tämä luetaan tai jätetään lukematta, kuin mikä tahansa muukin juttu.

Olin miettiny aihetta kolumnille (mikä tämä siis tavallaan on, vaikkei olekaan) jo aikani, kunnes pari viikkoa sitten isoäitini totesi, että on tämä touhu ihan mahdotonta, ja että kaikki on jotenkin sekaisin. Vastasin, että vissiin maailma ollut aina sekaisin, johon hän yhtyi, mutta lisäsi, että ei ole näin pahasti ollut. Kun yli 80-vuotias näin tokaisee, niin siinä varmaan on jotain perääkin.

Aiheita on käynyt paljon mielessä, ja niistä on kirjoitettu paljon. En ole löytänyt mitään sellaista näkökulmaa, mitä aktiivisemmat kirjoittajat ovat löytäneet. Niinpä ole tyytynyt jakamaan hyviä kirjoituksia, jotka käsitykseni omalla tavallaan purkavat. Näitä nyt on Saku Timonen, Jore Eskolin ja Vesa Linja-aho. Monien naamakirjapäivityksiä olen myös jakanut, joista mainittakoon vaikka Li Anderssoni ja Paavo Arhinmäki. Olen myös jakanut kommenteilla varustettuina muidenkinkin kirjoituksia ja uutisia hieman kritisoivaan väriin.

Ja tiedoksi, en yhäkään ole vassari, vihervassari, kulttuurimarxisti tai mitään muutakaan. Rehellisesti, en voi sietää hippejä, new age -maailmanparantajia tai hörhöjä, joiden tarkoitus on päteä nippelitiedolla ymmärtämättä sisältöä lainkaan. En pidä uskovista, enkä etenkään uskonnoista. En pidä vapaasta kapitalismista, enkä kommunismista. Arvostan reiluutta, ja ihan oikeasti paskapäille ei pidä antaa väljää yhtään.

Kun nyt sitten tulee mietittyä kaikkea mahdollista mitä Suomessa tapahtuu, niin vitut: En jaksa kirjoittaa epäoikeudenmukaisuudesta, en hallituksemme kikkailusta, en huume- tai alkoholipolitiikasta, en lapsien oikeuksista, sukupuolineutraalista avioliitosta, velasta, tasa-arvosta, vitusta tai kyrvästä. Paljon voisi tulla tekstiä, mutta miksi vaivautua. Näistä on jo puhuttu, eikä viesti mene perille.

Muotoillaan asia tunnetun plokkarin mukaan: Lunta tuli tupaan. Sisällä oli lämmin. Lumi suli. Ei ole mitään hometta.

Sanavalmiimpi plokkarin seuraaja toteaisi: Lumi on vain jäätynyttä vettä, joka ei muodosta samanlaista yhtenäistä kiderakennelmaa, kuin rauhallisesti viilentynyt H2O. Lumen sulaessa sisällä se ei ole juoma- tai käyttökelpoista, koska se on likaista. Sen kanssa ei pidä olla tekemisissä sen sisältävien epäpuhtauksien takia.

Kaikenmaailman dosentti sanoisi, että "lumi on jäätynyttä vettä, joka kuitenkin on kemiallisesti sama molekyyli sinällään, johon on voinut sekoittua muita aineita".

Tässä vaiheessa minä sanon, että lumi on valkoista ja vesi on järvissä. Mummo toi sitä ämpärillä sisälle talvella ja kesällä. Ja kun pitää tästäkin numero tehdä, niin pitäkää tunkkinne.