keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Opin hylkääminen ei merkitse toisen omaksumista

Olen lukenut Raamatun, mutta en ole kristitty. Olen lukenut vähän Koraania, mutta en ole muslimi. Olen lukenut Mustan Raamatun, enkä ole satanisti. 

Olen lukenut Krishna kirjallisuutta siinä missä Jehovien kirjojakin, mutta en ole sen enempää budhalainen kuin jehovakaan, helluntailaisistista, laestadiolaisista, mormooneista saati hinduista puhumattakaan. Juutalainenhan en edes voisi olla, koska en sellaiseksi ole syntynyt.

En ole luterilainen, katollinen, ordotoksi tai muukaan kristillisiä tai muunkaan uskonnon oppeja seuraava, mutten myöskään ole ateisti.

Joten mikä siis olen?


2 kommenttia:

  1. Sitä en kiellä(kään), joskaan agnostisistisuudesta ei suoraan voi tässä yhteydessä mitään päätellä; mainitsin jo, etten ole ateisti, enkä näin ollen kiellä Jumalan tai jumalien ontologiaa. Vastakohtaisuutena tälle voidaan todeta, että olen siis teismin kannattaja, jota täsmennettäköön kuitenkin mainitsemalla, että aiemmin olen ollut enemmän tai vähemmän negatiivinen ateisti, joka puolestaan on vaikuttanut myöhäisemmän ja kypsemmän näkemykseni muodostumiseen.

    Agnostisismi ei itsessään kerro mitään uskosta tai sen puutteesta - ainoastaan siitä uskosta, ettei todisteita voi saada puoleen tai toiseen.

    Mutta todisteita maailma on kyllä pullollaan, niiltä ei kukaan, siis ei kukaan välty. Todisteiden ymmärtäminen sen sijaan on toinen juttu. Jos vaikka voimia pyytävä rukous toimii, vaikkakin pelkästään sen psykologisen vaikutuksen takia, niin eikö se ole kuitenkin todellista? Onko sillä merkitystä miksi se auttaa, jos se kuitenkin auttaa ja näin toteuttaa tarkoituksensa?

    Vain hölmö etsii Jumalaa maailmasta, jota uskonnot ovat takomalla muokanneet vuosituhansia: Oli Raamatun takana Jumala tai ei, ei kukaan (ehkä kiinalaisia ja intialaisia lukuunottamatta) voi välttyä Raamatun seurauksilta, kuten kirkoilta, uskonnolisilta juhlilta, moraalikäsitteiltä - suuremmassa määrin terrorismilta, sodilta, Jerusalemilta...

    Sillä ei juuri ole merkitystä, mikä kunkin suhde uskoonsa on, sillä yksi asia on ainakin varma: Ihmiset itse ihan ovat nykyisen maailmansa rakentaneet, mutta eittämättä se on Jeesuksen takia kirjoitettu ja Jumalan luoma.

    Itse olen täysin varma ainoastaan siitä, ettei Jumala ole lainkaan sellainen kuin yhdessäkään kirjassa annetaan ymmärtää... Eikä sekään kerro uskostani yhtään mitään.

    VastaaPoista

Jos teksti on ajatusta nopeampi - älä vaivaudu.